1.10
Helsingin kaupunki haki valituslupaa Stansvikinkallion asemakaavaa koskevasta päätöksestä

Ilmakuva Kruunuvuorenrannasta tulevan Stansvikinkallion koillispuolelta. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy

Kaupunginvaltuuston asemakaavaa koskevasta päätöksestä valittivat hallinto-oikeuteen Stansvikin kyläyhdistys ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ja Laajasalo-Degerö Seura ry.

Hallinto-oikeuden mukaan yleiskaava 2002 ei ole ollut riittävästi ohjeena Stansvikinkallion asemakaavaa laadittaessa. Hallinto-oikeuden mukaan asemakaava ei perustunut linnuston osalta riittäviin selvityksiin, eivätkä kaikki luontoselvitykset ole olleet osallisten käytettävissä kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana.

Helsingin näkemyksen mukaan yleiskaava 2002 on vanhentunut Stansvikinkallion alueella siltä osin, kun se koskee pientalorakentamista. Stansvikinkallion asemakaavaa tulee kaupungin mukaan tarkastella suhteessa uuteen yleiskaavaan 2016. Lisäksi kaupunki katsoo linnustoselvitysten olleen riittävät ja kaavaehdotusvaiheessa tulleiden, täydentävien luontoselvitysten koskevan Stansvikinkallion asemakaavan ulkopuolisia alueita.

Kaavoitus haastavaa kahden yleiskaavan välissä

Stansvikinkallion kaavoitus on ollut tavanomaista haastavampaa. Kruunuvuorenrannan osayleiskaava kumoutui Stansvikinkallion kohdalta ja Stansvikinkallion asemakaavaa valmisteltiin kahden yleiskaavan, 2002 ja 2016, taitekohdassa. Stansvikinkalliota kaavoitettiin uutta yleiskaavaa silmällä pitäen.

Kaupunginvaltuusto ehti hyväksyä uuden yleiskaavan 2016 ennen Stansvikinkallion asemakaavaa, mutta yleiskaava ei kuitenkaan ollut lainvoimainen siitä tehdyn valituksen vuoksi ennen kuin vuonna 2018. Siten Stansvikinkallion asemakaava jäi ilman uuden yleiskaavan tukea.

Maankäyttöä ohjaa uusi yleiskaava

Riippumatta korkeimman hallinto-oikeuden tulevasta kannasta Stansvikinkallion asemakaavaan maankäyttöä ohjaa jatkossa yleiskaava 2016. Helsingin uudessa, vuoden 2016 yleiskaavassa Stansvikinkallio on kokonaisuudessaan pientaloja tehokkaampaa, asuntovaltaista aluetta (A3), jonka korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4-1,2.

Alueen rakentamisen on tarkoitus alkaa, kun Stansvikinkalliolla on lainvoimainen asemakaava. Aikataulumuutokset ovat mahdollisia kaavan käsittelyn tilanteesta johtuen.

Takaisin