29.5
Uusissa kaupunginosissa asuntoja ohuelle ja paksulle lompakolle

Rakentaminen on ollut erityisen vilkasta Jätkäsaaressa. Kuva: Antti Pulkkinen

Helsingissä rikotaan ennätyksiä asuntojen rakentamisessa. Ennätystahti tarkoittaa sitä, että vuodenvaihteessa rakenteilla oli yli 10 000 asuntoa. Tavoite on, että vuosittain kaupunkiin tulee 7 000 uutta asuntoa.
 

– Tavoitteisiimme kuuluvat tasapainoinen kaupunkikehitys ja monimuotoiset asumisvaihtoehdot, muistuttaa Länsisataman projektinjohtaja Outi Säntti Helsingin kaupungilta.

Kaupungin aluerakentamiskohteita sekä oman asuntotuotannon asumisoikeus- ja Hitas-kohteita esiteltiin vastikään kaupungintalon tapahtumatorilla kaikille niistä kiinnostuneille.

Alueiden projektinjohtajat olivat paikalla vastaamassa kaupunkilaisten kysymyksiin.

Aloitetaan Jätkäsaaresta. Outi Säntiltä kysytään usein, kenellä on varaa asua siellä. Hän vastaa tottuneesti, että kenellä tahansa. Jätkäsaaressa on tarjolla asuntoja, oli liikkeellä sitten ohuella tai paksulla lompakolla.

Länsisatamaan lasketaan kuuluvaksi Jätkäsaaren lisäksi Salmisaari, Telakkaranta, Hernesaari sekä Ruoholahti. Vuoteen 2030 mennessä alueella on 25 000 uuden helsinkiläisen koti, työpaikkojakin tulee 10 000.

Rakentaminen on ollut erityisen vilkasta Jätkäsaaressa. Tämän huomaa selvästi vertailtaessa vajaat kymmen vuotta sitten otettua kuvaa nykyiseen. Asukkaita alueella asuu nyt noin 8 200, ja kun Jätkäsaari on rakennettu, määrä nousee 18 000:en.

– Valmiita asuntoja on reilut 4 500, ja rakenteilla on nyt 1 300 asuntoa. Tavoitteena on, että kuluvan vuoden aikana alkaa tuhannen asunnon rakentaminen.

Alueen uusi peruskoulu aloittaa ensi elokuussa, ja koulussa on luokat ensimmäisestä yhdeksänteen asti. Rakenteilla on myös yksityinen englanninkielinen päiväkoti, ja peliyhtiö Supercell on suunnitellut oman yksityisen päiväkodin rakennuttamista.

Yleisimmät Jätkäsaaren asunnot ovat kaksioita, mutta alueelle tulee runsaasti myös isoja perheasuntoja.

Vielä rakentamatta on esimerkiksi Melkinlaiturin alue, jonne tulee vapaarahoitteisten asuntojen lisäksi uusia Hitas-, ARA- ja asumisoikeusasuntoja. Uusia koteja on tulossa myös Saukonlaiturin alueelle.

Helsinkiläisittäin korkeaa rakentamista, jopa 24-kerroksisia taloja, on tulossa keskuskortteleihin.

Asuntojen lisäksi Jätkäsaareen rakennetaan runsaasti uutta toimitilaa sekä vapaa-ajan mahdollisuuksia. Uusi liikuntapuisto valmistuu vuoteen 2024 mennessä ja Bunkkerin uimahalli ja liikuntatilat 2022 mennessä.

Jätkäsaaren liikennejärjestelyt ovat puhuttaneet paljon. Säntti vakuuttaa, että kaupunki totisesti pyrkii koordinoimaan rakennushankkeitaan siten, että ne haittaisivat liikennettä mahdollisimman vähän.

– Liikenteen osalta meillä on pitkä lista hankkeita, mitä on tehty tai ollaan tekemässä.

Länsilinkin ympäristön yleissuunnitelmaan kuuluu monta keinoa sujuvoittaa Länsisatamasta poistuvaa liikennettä. Jo tämän vuoden aikana raskas liikenne siirtyy Rionkadun uuteen kiertoliittymään. Muutaman vuoden kuluttua Jätkäsaarenlaiturin oikealle kääntyvien kaista pitenee.

Kaupunki myös selvittää maanalaisen kokoojakadun edellytyksiä. Yksi vaihtoehto voisi olla, että satamien raskas liikenne siirtyisi maan alle.

 Antti Pulkkinen

Hernesaaressa ruoppausta ja meren täyttöä

Uutta toimitilaa syntyy myös Jätkäsaaren naapuriin Ruoholahteen, joka on jo nykyisellään merkittävä pääkonttoreiden alue. NCC suunnittelee nykyisen ratikan kääntöpaikalle uutta pääkonttoritasoista toimitilarakennusta, ja Sponda tutkii oman kiinteistönsä laajentamista.

Uusia asuntorakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan Ruoholahden varavoimalaitoksen kohdalla.

Uusia koteja tulee myös Hernesaareen, josta puretaan teollisuushalleja ja jonka edustalla ruopataan ja täytetään merta.

Säntti kertoo, että ensimmäiset tontinvaraukset on tarkoitus tehdä siinä vaiheessa, kun asemakaava tulee lainvoimaiseksi 2020–21. Aluetta rakennetaan sen jälkeen kymmenisen vuotta.
 

ARA-, ASO- ja Hitas-asuntoja myös Kalasatamaan

Laaja ja tiivis uusi asuntoalue on myös Kalasatama, jota on rakennettu kymmenen vuoden ajan. Kalasataman on tarkoitus olla valmis 2030-luvun puolivälissä, jolloin alueella asuu 25 000 helsinkiläistä. Työpaikkojakin on tuolloin yli 10 000.

Kalasataman keskus, Redi, rakentuu kauppakeskuksen ympärille, jopa sen päälle. Ensimmäinen asuntotorni valmistuu tämän vuoden aikana, ja toinen torni on rakenteilla. Kaikkiaan Redin yhteyteen on tulossa kahdeksan tornia.

Kalasatama on Jätkäsaaren tavoin hyvin arvostettu alue, ja eri puolille Kalasatamaa tulee myös ARA-, asumisoikeus- ja Hitas-asuntoja.

Projektinjohtaja Hannu Asikainen kertoo, että rakenteilla on parhaillaan 2 300 uutta asuntoa. Alueelle on tähän mennessä muuttanut noin 3 500 ihmistä.

– Rakentaminen on vilkasta, ja asukasmäärä tuplaantuu vajaassa kahdessa vuodessa.

Rakentaminen alkoi Sörnäistenniemestä, jossa kaikki asuntokohteet ovat valmiita. Rakentamatta on vielä hotelli, Kalasataman peruskoulun toinen vaihe ja mahdollisesti toimitiloja.

Sompasaaren ja Verkkosaaren eteläosan ensimmäiset asukkaat muuttivat viime syksynä, ja Arcadan opiskelija-asunto- ja liikuntahallihanke valmistuivat alkuvuonna.

– Rakentamisen pääpaino on nyt Sompasaaressa, jonne muuttaa noin 3 000 asukasta 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Kalasataman eteläisintä kärkeä, Sompasaaren naapuria Nihtiä, ryhdytään rakentamaan parin vuoden kuluttua, 2021. Nihdistä on jatkossa raitiotie-, jalankulku- ja pyöräily-yhteys Kruunusiltoja pitkin Merihakaan ja edelleen keskustaan vuonna 2026.

Paraikaa suunnitellaan ratikkaa myös Nihdistä Pasilaan. Se on tarkoitus saada liikennöintiin 2024.

Alueella on myös toimitilaa, ja Keskon pääkonttoriin K-Kampukselle muutetaan kesäkuussa.

Verkkosaaren pohjoisosaan on tarkoitus rakentaa asuntoja 3 600 ihmiselle, ja rannalle on tulossa kelluvia asuntoja.

 Tero Pajukallio

Kuninkaantammessa jo 1 500 asukasta

Myös Kuninkaantammea Kaarelan kaupunginosassa Luoteis-Helsingissä rakennetaan parhaillaan tiivistä tahtia.

Tähän mennessä Kuninkaantammeen on muuttanut reilut 1 500 asukasta, mutta vuoteen 2030 mennessä asukkaita on 5 500.

Alueen keskustan vieressä Maisemamaalauksenkadun varrella rakennetaan paraikaa useita tontteja, ja etelärinteen kaava-alueen asuntorakentaminen alkaa ensi vuonna.

– Viimeistelemme katuja sitä mukaa kun asuntohankkeita valmistuu, projektinjohtaja Kimmo Kuisma kertoo.

Tämän vuoden aikana on paljon viimeisteltävää, ja listalla ovat ainakin Kuninkaantammenkierto, Sienakuja, Taidemaalarinkatu, Temperankatu ja Sinooperikuja.

Myös Helene Schjerfbeckin puisto on pian viimeisiä istutuksia vaille valmis.

Kuninkaantammessa on toiminut viime elokuusta asti väliaikainen paviljonkipäiväkoti. Varsinainen päiväkoti ja koulu rakennetaan Kuninkaantammenaukion laidalle.

Päiväkodin ja 1.–4. luokkien koulun on tarkoitus valmistua vuoden 2022 aikana.

 Susa Junnola

Kruunuvuorenrannassa jo yli 3 000 asukasta

Projektinjohtaja Pirjo Siren näyttää upeita kuvia Kruunuvuorenrannasta. Ja kyllä, myös tänne tulee eri hallintamuotojen asuntoja.

Kruunuvuorenrannassa asuu jo 3 100 helsinkiläistä, mutta alueen valmistuttua luku on 13 000. Viime vuonna alkoi Kruunuvuorenrannassa ja Laajasalossa yli 860 uuden asunnon rakentaminen.

Siren kehuu alueen sijaintia, sillä linnun teitä pitkin Kauppatorille on alueen rannasta 3,5 kilometriä.

– Alueella on saaristoluonnon fiilistä ja monipuolisesti viheralueita meren äärellä.

Tulevaisuudessa täältä pääsee Kruunusillan pikaraitiotietä pitkin Kauppatorille 15 minuutissa ja Hakaniemeen 10 minuutissa. Sillasta tulee Suomen pisin.

– Kruunuvuorenrannassa kokeillaan erilaisia asumisen tapoja, esimerkiksi uuslofteja, ryhmävuokrausta, ryhmärakennuttamista, yhteisöllistä asumista, ja kaupunkivilloja.

Kruunuvuorenrannan keskustakortteleista, Bryggasta, on tulossa persoonallinen kaupan, palveluiden ja asumisen keskus.

Koulu ja kaksi päiväkotia sekä uudet yhteistilat palvelevat jo nyt asukkaita. Uusi kauppa avautuu syyskuussa.

Lähes kaikki Kruunuvuorenrannan asemakaavat ovat lainvoimaisia. Hopealaakso alueen keskellä on valmistunut, ja pitkällä ollaan myös Borgströminmäellä ja Gunillankalliolla.

Paraikaa rakennetaan erityisesti kantakaupungin vastarantaa, Haakonlahtea. Etelämpänä on käynnissä merialueen ruoppauksia, ja louhevuorta ajetaan syksyllä alueen eteläosiin, jonne syntyvät uudet Koirasaaret.

 Lauri Rotko

Laajasalon keskukseen 7 000 asukasta lisää

Myös Kruunuvuorenrannan naapurissa Laajasalossa rakennetaan kiivasta tahtia, sillä Laajasalon keskustaan, Yliskylään, on tulossa noin 7 000 uutta asukasta. Laajasalon uusi Saari-kauppakeskus avattiin viime vuoden puolella.

Nykyisellään moottoritietä muistuttava Laajasalontie uudistetaan, ja siitä tulee pikemminkin bulevardi, laadukas kaupunkikatu. Uudistuksessa säilyvät kaksi kaistaa kumpaankin suuntaan.

 Lauri Rotko

Pasilaan yli 30 000 asukasta

Uusien alueiden lisäksi rakentamisen tahti on kiivasta Pasilassa, jota ei enää tunnista entiseksi.

Projektinjohtaja Päivi Ahlroos kertoo, että kun Helsingin toisessa keskustassa vuonna 2010 oli 23 000 työpaikkaa ja 10 000 asukasta, 2040-luvulla työpaikkojen määrä on yli 50 000 ja asukkaiden yli 30 000.

Pasilan iso plussa ovat kulkuyhteydet, onhan sen sijainti keskeinen. Pasilan asuntotarjonta on monipuolinen myös hallintamuodoiltaan.

Pohjois-Pasilan Postipuistosta eli entisestä Maaliikennekeskuksesta on tulossa urbaani kerrostaloalue, jossa asuminen ja työpaikat sekoittuvat. Postipuistoon on tulossa koteja 5 700 asukkaalle, ja sen rakentaminen käynnistyy tämän vuoden aikana.

Asuntoja on tulossa myös Eteläiseen Postipuistoon, Ilmalan aseman pohjoispuolelle, ja alueen kaavoitus on juuri käynnistynyt. Myös Ilmalaan tulee uusia asuntoja. Pöllölaakson asemakaava on vastikään vahvistunut.

Muutokset heijastuvat myös Itä- ja Länsi-Pasilan puolelle. Näiden alueiden kehittämisen periaatteita tarkastellaan asemakaavoituksessa.

Konepajan viimeiset asunnot rakennetaan parin vuoden kuluessa. Sen pohjoisnurkkaan on suunnitteilla hotelli ja kaakkoiskulmaan on tulossa toimitilaa ja palveluja.

Eniten huomiota on herättänyt Keski-Pasila ja sen keskus Tripla, joka avataan lokakuussa. Samalla saadaan käyttöön asema. Triplan kortteliin on rakentumassa lähes 350 uutta asuntoa, joista ensimmäiset valmistuvat alkuvuodesta 2020.

Keski-Pasilan torneihin tulee asumisen ja toimitilan lisäksi myös hotellitiloja. Tornialueen kaavoitus on parhaillaan käynnissä.

Triplan pohjoispuolelle alkaa rakentua Ratapihakortteleiden alue. Tällä hetkellä Ratapihakorttelit on työmaakoppien täyttämä, mutta lähivuosina sinne alkaa rakentua koteja yli 3 000 uudelle asukkaalle.

 YIT

Uusia koteja myös Vuosaareen

Myös vanhoilla tutuilla alueilla rakennetaan. Uusia asuntoja on tulossa Vuosaareenkin.

Vuosaaressa on nyt lähes 40 000 asukasta. Vuoteen 2050 mennessä asukkaita voisi olla yhteensä 60 000, mutta ennusteeseen liittyy epävarmuuksia.

Vuosaaren metroaseman seutua tiivistetään, ja Vuosaarta rakennetaan muutoinkin. Uusia rakennuksia on tulossa muun muassa Vartiokylänlahden rannalle Rastilanrantaan ja Meri-Rastilaan sekä Kallvikintien yhteyteen Keski-Vuosaareen.

Vuosaaren keskustassa jatketaan korkeaa rakentamista Cirruksen naapurissa. Vuosaaren uuden lukiorakennuksen työt käynnistyvät tänä keväänä.
 

Malminkartanoa kehitetään monipuolisesti

Projektinjohtaja Ulla Loukkaanhuhta muistuttaa, että Malminkartano ja Kannelmäki ovat täydennysrakentamisen lähivuosien painopistealueita Malmin ja Mellunkylän lisäksi. Uudistamisen tavoitteena on lisätä alueiden vetovoimaa sekä kasvattaa paikallista elinvoimaa ja hyvinvointia.

– Tärkeä keino on rakentaminen, johon kuuluu monipuolinen asuinrakentaminen ja asuntokannan uudistaminen, julkiset palvelurakennukset ja toimitilat sekä infra ja lähiympäristö.

Malminkartanossa on käynnissä asemakaavoitushanke noin tuhannelle asukkaalle niin sanotun AEL:in (Ammattienedistämislaitossäätiön) alueella. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus laatia Malminkartanontien varren ja Malminkartanon keskustan suunnitteluperiaatteet. Piianpuistoon rakennetaan uusi nuorisotalo ja päiväkoti.

Malminkartanon kehittämistä on ollut ideoimassa myös Aalto-yliopiston opiskelijoiden ryhmä, joka korosti kestävän asuinalueen teemaa, ekologian ja teknologian yhdistämistä. Teema sopiikin Loukkaanhuhdan mielestä hyvin vehreälle ja luonnonmukaiselle alueelle.
 

Honkasuo rakentuu energiatehokkaaksi

Malminkartanon pohjoispuolelle puolestaan rakentuu Honkasuon uusi asuinalue, jonne rakennetaan energiatehokkaita puutalokoteja noin kahdelle tuhannelle asukkaalle.

Honkasuolla on hintakontrolloituja, asumisoikeus- ja vapaarahoitteisia asuntoja. Honkasuon päiväkoti valmistuu 2022.

 Susa Junnola

Uusia asukkaita myös Kannelmäkeen

Kannelmäessä uudistetaan vanha ostoskeskus. Alueelle rakentuu vaiheittain uusia asuntoja monipuolisella hallintamuotojakaumalla noin 600 asukkaalle.

Kannelmäen koulu- ja päiväkotirakennuksia uudistetaan lähivuosina, ja leikkipuistoon tulee uusi rakennus, joka korvaa aiemmat huonokuntoiset tilat Trumpetin ja Kannelmäen leikkipuistoissa.

Paraikaa selvitetään Malminkartanoa sivuavan Vihdintien bulevardisointia ja pikaraitiotien mahdollisuutta. Suunnitelmat ovat menossa päätöksentekoon kuluvan valtuustokauden aikana.

Takaisin